Minut on haastettu vastaamaan oikeudenkäyntiin käräjäoikeudessa. En haluaisi mennä oikeuteen yksin, vaan haluaisin palkata itselleni avustajan. Voisiko esimerkiksi isäni, joka ei ole juristi, toimia avustajanani?
Kysymyksestäsi ei käy ilmi minkälaiseen juttuun Sinut on haastettu. Koska tuomioistuimena on käräjäoikeus, kyseessä lienee riita-, hakemus tai rikosasia. Siten sovellettavaksi tulee oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentti, jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Lainkohdan muutos tuli voimaan 1.6.2002 oikeusapulain voimaantulon yhteydessä. Voimassa olleen lain mukaan oikeudenkäynnissä käytettävältä asiamieheltä ja avustajalta ei edellytetty oikeustieteellistä tutkintoa, vaan toimeen oli kelpoinen kuka tahansa siihen sopivaksi ja kykeneväksi katsottava. Lainmuutoksen esitöissä (HE 82 – 2001 vp) on muun muassa todettu, että ”suomalaiseen perinteeseen on kuulunut asianosaisen oikeus valita oikeudenkäyntiasiamiehekseen ja -avustajakseen luottomiehensä ilman, että tämän kelpoisuudelle olisi asetettu juurikaan vaatimuksia. Järjestelmäämme ei ole käytännössä kuulunut asianajajamonopoli juuri missään muodossa eikä asiamieheltä tai avustajalta edellytetä edes oikeudellista koulutusta. Järjestelmämme on eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen: Ruotsia lukuunottamatta muissa Euroopan Unionin valtioissa on tuomioistuinasioissa omaksuttu asianajajamonopoli ainakin jossain muodossa ja eräissä myös asianajajapakko. Asianajajapakkoa ei ole lähinnä käytännön syistä pidetty tarkoituksenmukaisena”.
Lainkohdan 3 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa kuitenkin toimia asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja hänen sisaruksensa sekä asianosaisen aviopuoliso, vaikka hän ei olisikaan suorittanut 1 momentissa mainittua tutkintoa. Koska isäsi on Sinun suoraan takenevassa polvessa oleva sukulaisesi, saa hän toimia asiamiehenäsi tai avustajanasi.
Lisäksi lainkohdan 4 momentin mukaan oikeustieteellisen perustutkinnon suorittamista koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa ns. summaarisissa riita-asioissa ja hakemusasioissa edellyttäen, että ne ovat riidattomia. Edelliseen kuuluvat lähinnä yksinkertaiset velkomusasiat.
Edellä on esitetty kysymystäsi koskevat yleiset periaatteet. Jos olet epävarma asiastasi, kannattaa käydä jossakin asianajotoimistossa näyttämässä haasteasiakirjoja sen selvittämiseksi, tarvitsetko lainopillisen koulutuksen saanutta avustajaa taikka asiamiestä.